Nuoren Voiman podcastit

Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa perehdytään Albert Camus’n Sivullisen uudelleenkirjoitukseen, Kamel Daoudin romaaniin Tapaus Meursault. Lisäksi luemme Joseph Conradin Pimeyden sydämen muunnelmaa, Tayeb Salihin suomentamatonta romaania Mawsim al-Hijra ilâ al-Shamâl (englanniksi Season of Migration to the North). Mitä merkityksiä sivullisuus saa postkolonialistisessa kirjallisuudessa? Miltä kolonialismin seuraukset näyttävät algerialaisen ja sudanilaisen kirjailijan näkökulmasta?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtavat kansalaisaktivisti, kirjailija Maryan Abdulkarim sekä suomentaja Sampsa Peltonen. Albert Camus: Sivullinen (alkuteoksen kieli ranska, suom. Kalle Salo) Kamel Daoud: Tapaus Mersault (alkuteoksen kieli ranska, suom. Leena Rantanen) Joseph Conrad: Pimeyden sydän (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kristiina Kivivuori)    Tayeb Salih: Season of Migration to the North (alkuteoksen kieli arabia, engl. Denys Johnson-Davies) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Jakson fokuksessa ovat 1900-luvun alun yhteiskuntaluokkien kuvaukset ja niistä 2000-luvulla kirjoitetut mukaelmat. Jaksossa luetaan E. M. Forsterin klassikkoa Talo jalavan varjossa sekä Zadie Smithin romaania Kauneudesta. Lisäksi aiheena on Tiina Lehikoisen Punelma – Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin kriittinen uudelleenkirjoitus. Ovatko yhteiskuntaluokkien väliset suhteet muuttuneet? Miten luokkakokemukset eroavat toisistaan? Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtamassa ovat tässä jaksossa filosofian tohtori, vapaa kirjoittaja Taija Roiha sekä kirjailija, toimittaja Emilia Männynväli.   Jaksossa käsitellyt teokset: E.M. Forster: Talo jalavan varjossa (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eila Pennanen) Zadie Smith: Kauneudesta (alkuteoksen kieli englanti, suom. Irmeli Ruuska) Eino Leino: Jaana Rönty Tiina Lehikoinen: Punelma Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Jeesus-romaani, historiallinen romaani, ongelmaromaani – miten evankeliumeja voi uudelleenkirjoittaa? Silvia Hosseini lukee Kirjallisuuden myytinmurtajien kolmannessa jaksossa Uutta testamenttia ja sen uudelleenkirjoituksia, José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sekä Michel Tournierin romaania Kolmen kuninkaan kumarrus. Kristityille Raamattu on Jumalan sanaa, uskonnottomalle mytologiaa. Onnistuvatko romaanit myytti- ja uskontokriittisissä näkemyksissään, vai onko pyhä kirja niiden myötä entistä painavampi?  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa teologiaakin opiskellut väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen.   Jaksossa käsitellyt teokset: Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarrus (alkuteoksen kieli ranska, suom. Annikki Suni) José Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (alkuteoksen kieli portugali, suom. Erkki Kirjalainen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole Defoen romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria. Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen. Jaksossa käsitellyt teokset: Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm) Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo) J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Kirjallisuuden myytinmurtajien johdantojaksossa selvitetään, mitä myytin tai klassikon uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja miten feministiset uudelleenkirjoitukset kommentoivat vanhoja teoksia. Myytit kantavat mukanaan ja toisintavat arvoja, ideologioita sekä valtasuhteita, jotka vaativat kriittistä katsetta. Uudelleenkirjoitukset osoittavat myyttien ja klassikoiden ongelmia ja sudenkuoppia, joita ei klassikkostatuksen vuoksi aina tunnisteta. Jaksossa käsitellään Christa Wolfin romaania Medeia, joka on antiikin Medeia-näytelmien uudelleenkirjoitus. Polttopisteessä on myös Jean Rhysin Siintää Sargassomeri, jossa äänen saa Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle teljetty nainen. Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjailija, teatterintekijä E. L. Karhu, joka tunnetaan feministisistä uudelleenkirjoituksistaan näyttämölle sekä romaanistaan Veljelleni. Jaksossa käsitellyt teokset: Euripides: Medeia (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Kirsti Simonsuuri) Seneca: Kaksi tragediaa – Medeia ja Thyestes (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela) Christa Wolf: Medeia – kertomus kuudelle äänelle (alkuteoksen kieli saksa, suom. Oili Suominen) Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kaarina Ruohtola) Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eva Siikarla) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Nuoren Voiman uusi podcast-sarja Kirjallisuuden myytinmurtajat julkaistaan 14.3.! Kirjallisuuden myytinmurtajissa paneudutaan myytteihin, klassikoihin ja niiden kriittisiin uudelleenkirjoituksiin. Sarjassa selvitetään, mitä näkökulmia vastamyytit tai klassikkoromaanien muunnelmat tuovat kaunokirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Murtavatko uudelleenkirjoitukset myyttejä, vai saako klassikko vain entistä vankemman aseman? Sarjan käsikirjoitus Silvia Hosseini Sarjan tuotanto Iira Halttunen Sarjan jingle Aapo Soulanto / Artlab Jaksojen äänitys Jussi Liukkonen, Ville Liukkonen & Aapo Soulanto / Artlab Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023-2024.

Jaksossa vieraana tohtoriopiskelija Siiri Porkkala Tampereen yliopistolta. Mitä on sosiaalinen ontologia ja miten se liittyy feminismiin?

Polskis! Edna Huotari ja Sofia Blanco Sequeiros sukeltavat tällä kertaa yhteiskuntafilosofian syvään päätyyn. Kesätauon päättävässä suuressa Marx-jaksossa vieraana on Marx-tutkija Paula Rauhala Tampereen yliopistolta, joka kertoo muun muassa siitä, miten 1900-lukuinen marxismi-leninismi vaikutti Karl Marxin maineeseen ja miten hän on selviytynyt sen syövereistä. Osansa saa myös Marxin ja Friedrich Engelsin ainutlaatuinen ystävyys sekä Marxin monipuolisuus ajattelijana. Viime aikoina päätään ovat nostaneet ympäristöaiheiset ja feministiset Marx-luennat.

Syvään päätyyn sukeltaa filosofian opetukseen ja tieteenfilosofiaan! Filosofian hienous piilee usein keskustelussa ja opettamisessa, siksi se on tehtävä hyvin. Miksi tieteentekijät monesti pitävät tieteenfilosofeja negistelijöinä, vaikka kyse on rakkaudesta tieteeseen, joka ilmenee myös kritiikkinä? Edna Huotarin ja Sofia Blanco Sequeiroksen vieraana filosofi, tuleva Ressun lukion lehtori Janne Karisto.

Nykyajan toisessa keskustelussa aiheina ovat kielen, oikeustieteen ja taiteen perustat. Keskustelussa käsitellään esimerkiksi kielen vallan, luokan, monikielisyyden ja saavutettavuuden kysymyksiä niin oikeussalissa kuin taidegalleriassakin. Tarvitaanko yhteisiä perustoja ja onko niitä? Tai oliko ennen paremmin - vai eivätkö vain erilaiset äänet tulleet kuulluiksi? Keskustelemassa ovat oikeustieteen tutkija Kristiina Koivukari, taiteilija Kaino Wennerstrand ja kielitieteilijä Silva Nurmio. Keskustelun vetäjänä on toimittaja Jari Hanska.

Tanssi, evoluutiobiologia ja zen - mitä yhteisiä perustoja näillä aloilla on? Keskustelussa aiheina ovat esimerkiksi henkisyys, maailmassa olemisen verkostomaisuus ja materiaalisuus, yhteisöjen merkitykset - sekä invividualismi. Mikä oikeastaan on omaamme, vai onko kaikki perimmäisellä tasolla yhteistä? Keskustelemassa ovat evoluutiobiologi Aura Raulo, koreografi Valtteri Raekallio ja zenpappi Mitra Virtaperko. Keskustelua luotsaa esseisti Silvia Hosseini.

Polskis! Syvään päätyyn -filosofiapodcastin kolmannen jakson vieraana on filosofi Päiviö Omwami, jonka kanssa käsitellään rodun filosofiaa. Miten filosofia käsittelee valkoisuutta? Ovatko skandinaaviset maat rakentaneet tietoisesti valkoisen identiteetin? Mitä on hegemoninen valkoisuus? Omwami haluaa, että filosofit ja filosofia vaikuttaisivat yhteiskuntaan myös "pölyisten salien" ulkopuolella. Myös: VÄITTELYKILPAILU, alkaen 45:50.

Edna Huotarin ja Sofia Blanco Sequeiroksen luotsaama Syvään päätyyn saa ensimmäisen vieraansa, joka esittää tulikivenkatkuisen Foucault-kritiikin! Onko maantieteeseen perustuva mannermainen filosofia ja metodiin viittaava analyyttinen filosofia edelleen relevantti vastakkainasettelu? Onko mannermainen filosofia synteettistä? Mukana jaksossa on filosofi Mattias Lehtinen, joka tutkii muun muassa politiikan ontologiaa. Lopussa saadaan tietää tärkein, eli: keitä filosofeja Edna, Sofia ja Mattias panisivat, keiden kanssa he menisivät naimisiin ja ketkä kuolisivat.

Ajattelevatko suomalaiset kriitikot olevansa neutraaleja makuarvostelmatehtailijoita? Ainakin he ovat aika samasta puusta veistettyjä, lähinnä valkoisia humanisteja. Tiedostetaanko omien ominaisuuksien vaikutus tekstiin? Käydäänkö missään keskustelua kritiikin diversiteetistä? Tässä sitä käyvät päätoimittaja Vesa Rantama (Nuori Voima), toimituspäällikkö Anu Silfverberg (Long Play) sekä kriitikko, väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros.

Uudessa podcastissa mennään syvään päätyyn kiertämättä lähtöruudun kautta! Filosofit Edna Huotari ja Sofia Blanco Sequeiros kertovat, miksi filosofiasta kannattaa kiinnostua. Entä mitä on Ednan edustama mannermainen ja Sofian edustama analyyttinen filosofia, ja voivatko ne muuta kuin tapella? Sofia tunnustaa paheellisen mannermaisen menneisyytensä synnit jaEdna testaa Sofian mannermaiset skillsit pahamaineisella Adorno-visalla.

On paljon taiteenlajeja, joilla ei ole vakiintunutta julkista vastaanottoa - kritiikillä on vuosikymmenten saatossa vakiintuneet kohteensa. Päivälehtikritiikin muoto on vaikea esimerkiksi yhteisötaiteen tai muiden teosmuodon ylittävien taiteen muotojen käsittelyyn. Miten kritiikki voi laajentaa alaansa vastaamaan nykyistä taidekenttää - ja pitäisikö sen? Studiossa musiikkitieteilijä ja kriitikko Sini Mononen sekä Long Playn toimittaja Anu Silfverberg ja Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.

Raha on harvoin taidekritiikin aiheena, joten kriitikot eivät välttämättä osaa puhua siitä silloinkaan, kun olisi tarve. Puhe on usein reaktiivista, laskevien palkkioiden voivottelua. Onneksi poikkeuksiakin on! Kritiikin sokeat pisteet -sarjan ensimmäisen jakson vieraana on kriitikko Mervi Kantokorpi, joka on puhunut rahasta jo vuosikymmenten ajan. Juontajina Vesa Rantama (Nuori Voima) ja Anu Silfverberg (Long Play).

Onko keväällä kirjallisuuspalkintoja? Vesa Rantama ja Sanna Nyqvist lähtevät keskusteluun epäileväisinä, mutta osoittautuu, että niitä on oikeinkin mukavasti. Jaksossa puhutaan Runeberg-voittajasta Marisha Rasi-Koskisen Recistä, Vuoden tiedekirja -palkinnon erikoisista säännöistä, Ranskan suurimmasta eli Goncourt-palkinnosta sekä mm, Vuoden aforismiteoksesta, Virpi Alasen Hiilellä piirretystä hymystä. Lisäksi Vesa ja Sanna kertovat uusimmat raatikuulumisensa ja kertovat, missä aikovat tuomaroida seuraavaksi. Raadit ovat lähtökohtaisesti suljettuja, joten Palkintopuhetta on harvinainen tilaisuus kurkistaa sisälle!

Palkintopuhetta astuu rohkeasti kirjallisuuspalkintojen ruuhkakuukauteen! Sannalla on päällä raatityön kiireisin vaihe ja Vesa veikkasi jälleen Finlandia-voittajan oikein. Miksi Anni Kytömäki voitti, ja mitä siellä raadissa oikein tehdään? Finlandia, August, National Book Award, Goncourt, HS... Lisäksi Sanna Nyqvist ja Vesa Rantama puhuvat raatityön salamyhkäisyydestä ja ammattilukijan arjesta, Runebergin pitkästä ja Savonian lyhyestä listasta sekä siitä, miksi Skotlanti edustaa työväenluokkaa britti-imperiumin kirjallisuusinstituutiosta. Jälleen käy ilmi, että kirjallisuuspalkinnot liittyvät aivan kaikkeen maailmassa.

Viime viikolla julkistettiin Finlandia-ehdokkaat. Missä kunnossa hoippuu pandemiavuoden kirjasyksy? Vesa Rantama ja Sanna Nyqvist palaavat myös Louise Glückin Nobel-palkinnon uutisointiin ja valitsevat suosikkinsa Nobel-runoilijoiden kunniakkaasta joukosta.

Nuoren Voiman uuden podcastin ensimmäisessä jaksossa Vesa Rantama ja Sanna Nyqvist puhuvat Nobelin kirjallisuuspalkinnosta ja siitä, miten tämä palkintojen kuninkaallinen kiinnostaa yleisöä entistä enemmän nyt, kun sen maineen piti olla pilalla. Ohjelma keskittyy kirjallisuuspalkintoihin laidasta laitaan. Sillä niitähän riittää, mutta miksi? Pyrkiikö jokainen palkinto haalimaan hippusen Nobelin kuninkaallista glooriaa? Sarja jatkuu myöhemmin syksyllä.

Säkeen yli -podcastin kolmannessa jaksossa oululainen runoilija Jere Vartiainen puhuu runon psykologiasta ja ahdistuneista pojista.

Säkeen yli -podcastin toisessa jaksossa lavarunoilija Rae Aiemaa puhuu toipumisesta ja kirjoittavasta kehosta.

Ensimmäisessä jaksossa lavarunoilija Juho Kuusi puhuu kilpailemisesta, voittamisesta ja taitelijan vastuusta.

Nuori Voima -lehden 25. Debytoi runoilijana -kilpailu on ratkennut. Kilpailu avattiin ensimmäistä kertaa runoäänitteille, ja kaksi viidestä voittajasta löytyi niiden joukosta. Nopeiden leikkausten runoja ääninauhalta, vaihtelua absurdista huumorista yhteiskuntakritiikkiin. Luontevaa, rytmikästä ja esitettäväksi tarkoitettua runoutta, joka nostaa sanat pintaan kuin hien. "Ollako vai kantaako kalloa ympäriinsä", kysyy runo, ja vaikuttaa kantavan kalloa ympäriinsä. Moodyn tekstien taianomaisuus on vikkelää, säkeet täysiä kuvasta ja merkityksestä, liike lakkaamatonta kuhisevien kollektiivien ja puhujan terävän katseen välillä. Minni Moodyn runot tuovat elävän ja vahvan äänen runolavoille.

Nuori Voima -lehden 25. Debytoi runoilijana -kilpailu on ratkennut. Kilpailu avattiin ensimmäistä kertaa runoäänitteille, ja kaksi viidestä voittajasta löytyi niiden joukosta. Juha Orvon ääninauha etenee hämmästyttävällä luontevuudella aiheiden välillä ja kietoo ne yhteen ja samaan kaikuun. Kuulijaa puhutellaan, ollaan kokoonnuttu yhteen paikkaan useiden eliölajien kesken. Pohditaan perustavanlaatuisia abstrakteja kysymyksiä jostain ja ei-mistään, ja saman tien ollaankin keskellä arjen konkretiaa. Uhkaava kerronta roihahtaa kertosäkeissä: "Sika maistuu muuttumattomalle keskilämpötilalle / Tehtaanpuiston laukausfantasialle". Toisessa osassa poljento rentoutuu lempeäksi americanaksi, kunnes runo päättyy yhtä nopeasti kuin alkoikin. Hämmentävän hyvä Orvo edustaa aivan uudenlaista tekijää suomalaisen runomusiikin kentällä.

Minkälaista valtaa tarinankertoja käyttää ja minkälaisia asioita tarinan matkassa voidaan salakuljettaa? Entä kuinka kertomuksia ja niistä ammentavaa nykykulttuuria voi haastaa? Muun muassa näistä keskustellaan Toisen tilan viimeisessä jaksossa. Lisäksi puhutaan hyvästä ajattelusta sekä päivitetään sivistyksen määritelmää. Sekin selviää, mitä on toksinen akateemisuus. Podcastin vieras Tytti Rantanen on yksi Kertomuksen vaarat -hankkeen tutkijoista. Hän viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa kertomuksen sabotaasista 1960- ja 1970-lukujen ranskalaisessa kirjallisuudessa. Rantanen on myös yksi filosofisen niin ja näin -lehden päätoimittajista. Inna Perheentuvan toimittama sarja päättyy.

Tanssitaiteilija Paula Tuovinen on päätynyt taiteen johtotehtäviin, koska haluaa parantaa taiteen asemaa yhteiskunnassa. Tuovinen on Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja, joka on toiminut myös Taideyliopiston sekä Teatterikorkeakoulun johdossa. Hänellä on suuria suunnitelmia taidekentän muuttamiseksi: niihin kuuluvat muun muassa taiteilijapalkka ja taiteilijasiilojen purkaminen. Tässä podcastissa puhutaan taiteen asemasta yhteiskunnassa, sen valtarakenteista sekä koulutuksen vaikutuksesta taidealan, kuten kirjoittajien tai tanssijoiden, itsetunnolle. Lisäksi selviää, miten nykyinen valtion kirjailija-apurahajärjestelmä toimii ja pohditaan, ketkä ovat sen väliinputoajat. Entä miten taiteilijapalkka voisi olla mahdollinen? Välillä seikkaillaan myös tanssin puolelle, onhan Tuovinen johtotehtävänsä ohella edelleen myös tanssitaiteilija. Toista tilaa toimittaa Inna Perheentupa.

Minkälaista on feministinen kirjan kustantaminen? Kuinka paljon kustannuspäällikkö pohtii julkaisuista päättäessään, kenelle antaa äänen? Entä kuinka hän neuvoo lähestymään kustantajaa käsikirjoituksen kanssa? Toisen tilan kevään toisessa jaksossa vierailee Kustantamo S&S:n kustannuspäällikkö Mirjam Ilvas. Hänen kanssaan keskustellaan muun muassa kustannustoimittajan eläytyvästä lukutavasta sekä realismin ja surrealismin trendeistä kirjallisuudessa. Lisäksi kuullaan joukko puolivalmiita lauseita ja pohdintoja Rachel Cuskin romaanitrilogiasta sekä Maggie Nelsonin Argonauteista, johon Ilvas aikoinaan rakastui niin, että päätti ottaa riskin. Kustantamo S&S julkaisee suomenkielistä kaunokirjallisuutta, kertovaa tietokirjallisuutta ja lastenkirjoja. S&S on osa Schildts & Söderströmsiä. Toista tilaa toimittaa tutkija-toimittaja Inna Perheentupa.

Miten runoajattelu eroaa tavallisesta ajattelusta? Miksi lavarunoilija tekee vielä kirjoja? Entä minkälainen väkivallan purkamisen väline runous on? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Toisen tilan viidennessä jaksossa lavarunoilija Aura Nurmi. Nurmi on toiminut Helsinki Poetry Connectionin aktiivina 10 vuotta ja ollut myös yhteisön puheenjohtaja vuosina 2015-2017. Nurmen ensimmäinen teos Villieläimiä (Kolera, 2016) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. Parhaillaan Nurmi kirjoittaa toista teostaan, piipahtaa säännöllisesti lavalla testaamassa tekstiensä työversioita sekä opettaa lavarunoutta lukioissa.

Yhteiskunnallisena kannanottajana palkittu Minja Koskela on pitänyt feminististä Bluestocking-blogia yhtä kauan kuin Juha Sipilän hallitus on pitänyt valtaa. Molemmat tekevät politiikkaa, omilla tavoillaan. Koskela paitsi kirjoittamalla blogia myös versioimalla poliittisia näkemyksiään eri somekanaviin. Tässä Toisessa tilassa puhutaan siis paitsi somekirjoittamisesta myös politiikkaa. Esimerkiksi näin: Mitä politiikka merkitsee some-vaikuttajalle? Miten bloggari haluaa haastaa valtapolitiikkaa? Minkälainen on vaikuttava teksti, entä timanttinen tviitti? Lisäksi valmistaudutaan vaalien supervuoteen 2019. Parhaillaan Minja työstää Ennen kaikkea feministi -kirjaa, joka julkaistaan huhtikuussa 2019. Tänä vuonna hänet palkittiin blogimaailman kannanottajana (Inspiration Blog Awards, 2018). Toinen tila jää talvitauolle ja jatkuu keväällä.

Syksyn kolmannen Toisen tilan vieraana on esseisti Silvia Hosseini. Hosseinin esikoisesseekokoelma Pölyn ylistys julkaistiin viime keväänä. Parhaillaan hän kirjoittaa toista esseekokoelmaansa ja romaania. Hosseini on myös äidinkielen opettaja ja kirjallisuuskriitikko.

Mitä on feministinen näytelmäkirjoittaminen? Minkälainen on mahdoton tai kuollut teksti? Entä kuka kummittelee suomalaisella teatterikentällä Jouko Turkan lisäksi? Muun muassa näistä asioista ynnä kirjoittamisen ihanasta ja kamalasta kaoottisuudesta puhutaan Toisen tilan toisessa jaksossa näytelmäkirjailija ja dramaturgi E.L.Karhun kanssa. Karhu on näytelmissään haastanut näyttämöä ja mm. nakuttanut osiin klassikoita - viimeksi hän on tehnyt näin William Shakespearen Hamletille. Prinsessa Hamlet -näytelmä löytyy Into kustannuksen julkaisemasta teoksesta Prinsessa Hamlet ja muita näytelmiä ja sai ensi iltansa Q-teatterissa viime vuonna. Karhun tuotanto tunnetaan mahdollisesti jopa Suomea paremmin ulkomailla, erityisesti Saksassa, jossa hän on opiskellut näytelmäkirjoittamista teatterikorkeakoulun dramaturgian opintojen ohella. Karhun yhteiskunnallisia näytelmiä on käännetty seitsemälle kielelle ja esitetty viimeksi muun muassa Australiassa ja Kanadassa.

Toinen tila -podcastin ensimmäisessä jaksossa vierailee tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Kukka Ranta. Ranta on käsitellyt teksteissään muun muassa siirtolaisten ja romanien asemaa, kaupunkikontrollia sekä liikakalastusta. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Ranta on julkaissut pitkiä artikkeleita mm. Suomen Kuvalehdessä, Ylellä, Imagessa, Long Playssa ja The Guardianissa. Kukka valikoitui ensimmäiseksi haastateltavaksi, koska hän on omaleimainen tekijä, joka on aina kulkenut omia polkujaan. Kukan pomona toimivat aiheet, joita hänen on yksinkertaisesti pakko penkoa. Lisätietoja: Kukan kotisivut ja Muutaman töhryn tähden -kirjan blogi

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Toisen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan Minna Rytisalon kanssa ensimmäisen ja toisen romaanin kirjoittamisen eroista. Rytisalon esikoisromaani Lempi (Gummerus 2016) on voittanut lukuisia palkintoja ja myynyt yli 20 000 kappaletta. Rytisalo kirjoitti teoksen lyhyessä ajassa ja vailla aiempaa fiktion kirjoittamiskokemusta. Takana oli kuitenkin vuosikymmenien ura analyyttisenä himolukijana. Mutta millaista on ollut kirjoittaa seuraavaa teosta?

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Tässä jaksossa puhutaan Antti Heikkisen kanssa oman äänen löytämisestä hänen työhuoneellaan Nilsiässä. Antti löysi oman tyylinsä 17-vuotiaana kesätöissä paikallislehti Pitäjäläisessä. Samalla otteella hän on kirjoittanut muun muassa romaanit Pihkatappi ja Mummo sekä Juice Leskisen elämäkerran Risainen elämä.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Tässä jaksossa puhutaan Riku Korhosen kanssa romaanin kirjoittamisesta hänen työhuoneellaan Turussa. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi Emme enää usko pahaan -romaanin taustatyöprosessia. Tässä jaksossa pureudutaan romaanin varsinaiseen kirjoitusprosessiin aina tahmeasta alkuvaiheesta viimeistelyyn ja kustannustoimittajan sekä kirjailijapuoliso Anna-Leena Härkösen palautteeseen.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Tässä jaksossa puhutaan Riku Korhosen kanssa romaanin kirjoittamisesta hänen työhuoneellaan Turussa. Jakso on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi Rikun kirjoittajahistoriaa ja Emme enää usko pahaan -romaanin taustatyöprosessia. Seuraavassa jaksossa pureudutaan romaanin varsinaiseen kirjoitusprosessiin aina tahmeasta alkuvaiheesta viimeistelyyn ja kustannustoimittajan sekä kirjailijapuoliso Anna-Leena Härkösen palautteeseen.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Toisen kauden toisessa jaksossa keskustellaan Veera Ojolan kanssa uusista kirjoittamisen muodoista, kuten chatfictionista. Jos nuoret saavat tätä nykyä tarinansa Instagramista, ovatko tarinat poistumassa kirjoista kokonaan?

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Toisen kauden ensimmäisessä jaksossa keskustellaan jyväskyläläisen kirjailijan Harry Salmenniemen kanssa kirjoitusrutiineista, 300-sivuisen runokokoelman kirjoittamisesta ja kokemuksen suhteesta todellisuuteen. Toisella, viisijaksoisella kaudella Mykkänen haastattelee kirjailijoita ympäri Suomen.

Juho Kuusi: Kaunis, upee, loistat

Maksimi Voima: Grimehit

Elsa Tölli: Kadut

Kasper Salonen: Stepping Wolf

Harri Hertell: Oletko koskaan

J. K. Ihalainen: Eripari-ihmiset

Illmari: Mä tsiigasin tulevaisuut silmästä silmään

Nuoren Voiman Lavarunoradio-podcastin toisessa jaksossa Aura Nurmi esittää teoksensa Kuvittelen sinut minua lyhyemmäksi

Erkka Mykkänen esittelee Nuoren Voiman uuden podcastin, jossa esitetään lavarunoutta. Podcastin voi tilata Nuoren Voiman sivuilta osoitteesta nuorivoima.fi/kuuntele

Nuoren Voiman Lavarunoradio-podcastin ensimmäisessä jaksossa Susinukke Kosola esittää teoksensa Jos osaisin pelastaa maailman en kirjoittaisi runoja

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Seitsemännessä ja toistaiseksi viimeisessä jaksossa keskustellaan Juhani Karilan ja Jussi Seppäsen kanssa lopettamisesta. Millainen on hyvä lopetus? Entä mistä kirjoittaja tietää, että teksti on valmis?

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Kuudennessa jaksossa keskustellaan Finlandia-voittajien, Laura Lindstedtin ja Jukka Viikilän, kanssa kirjoitusrutiineista. Lindstedt rouskuttaa kirjoittaessaan porkkanoita ja lanttuja, Viikilä ajastaa suorituksensa munakellolla.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Viidennessä jaksossa keskustellaan oululaisen pariskunnan, Jukka Aholan ja Essi Pulkkisen, kanssa kirjoituskilpailuissa menestymisestä. Aholalla ja Pulkkisella on siitä kokemusta enemmän kuin ehkä kenellekään muulla Suomessa.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Neljännessä jaksossa keskustellaan kirjailija ja käsikirjoittaja Miina Supisen kanssa muuan muassa sängyssä kirjoittamisesta ja siitä, onko kirjoittajakoulutuksista hyötyä, ja jos niin kenelle?

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Toisen jakson aiheena on kustannustoimittaminen, ja vieraina Kosmoksen kustantaja Mikko Aarne ja Otavan kustannustoimittaja Lotta Sonninen. Miten kustantamon saa kiinnostumaan omasta käsikirjoituksesta? Mitä kustannussopimus pitää sisällään ja miksi? Millaista on toimia Paperi T:n tai Pajtim Statovcin sparraajana? Aluksi tietysti skumppaa.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Ensimmäisen jakson aiheena on aloittaminen, ja vieraina kirjailijat Juhani Karila ja Jussi Seppänen. Kuinka lukija kaapataan novellin maailmaan jo ensimmäisessä kappaleessa? Entä miten päästä kirjoittamisessa ylipäätään alkuun?